tiistai 8. lokakuuta 2013

Ankkaa kurpitsassa

Eräs Gangneungin kuuluisimmista ravintoloista on ㅎㅓㅎㅓ사랑 (Ho ho sarang), jonka erikoisuus on savustettu ankka tarjoiltuna kokonaisesta kypsästä kurpitsasta. Ravintola on ollut todo-listallamme jo pitkään, mutta vihdoin tänään pääsimme tutustumaan savustetun ankan saloihin.

Emme tehneet ravintolaan etukäteisvarausta, sillä korealaisissa ravintoloissa hyvin harvoin puhutaan englantia, eikä korean kielitaitomme riitä vielä ravintolavarauksen tekemiseen, joten saapuessamme täti ilmoitti ystävällisesti, että ankan valmistus kestää tunnin. Noh, ei muuta kuin ankka savustumaan! Saimme kuitenkin heti pöydän täyteen herkullisia panchaneita eli lisukkeita, joita napsimme pahimpaan nälkään.

Ravintola kuuluu selkeästi kaupungin turistisimpiin paikkoihin, sillä seinämenussa ruoat olivat myös englanniksi. Hinta oli myös hieman turistinen, joskaan ehdottomasti ei mikään ryöstö, sillä 2-3 hengen ankka lisukkeineen maksoi yhteensä 50 000 wonia eli noin 35 euroa. Korealaisittain panchanit kuuluvat aina hintaan ja niitä on mahdollisuus syödä niin paljon kuin napa vetää (ja sehän vetää!). 

Aloitimme siis näillä:

Merilevää

soijamarinoitua retikkaa

kasvispannaria

erilaisia tunnistamattomia kasviksia

shisho-lehtiä ja salaatinlehtiä


kesäkurpitsakeittoa

Toki tarjolla oli lisäksi myös tavallista kimchiä, toista merilevää ja marinoitua vihreää chiliä sekä kastikkeita (soijakastike ja fermentoiduista pavuista tehty tahna). Jatkoa seurasi näistä:

maissilisuketta

bamburiisiä

tulista ankanluukeittoa

Riisi oli jopa korealaiseksi erittäin tahmeaa, ja sitä oli vaikea saada lusikasta irti... Lopulta pöytään tuotiin itse kurpitsa ja ankka:


Pöytä näytti kokonaisuudessaan tältä

Ruoka oli varsin herkullista ja riitti kahdelle suursyömärille mainiosti. Ankka maistui reilusti savulle ja oli pelkältäänkin maistuvaa, joskin taas hieman suolatonta omaan makuuni. Suolan puutteen korvasi kuitenkin mainiosti soijakastike, johon ankkaa saattoi kastaa ennen kuin kääräisi sen salaatinlehteen kurpitsanpalasen kera. Kurpitsa oli pehmeän makeaa ja se oli imenyt itseensä mahtavasti makua ankasta. Oli melkeinpä sääli jättää suuri osa kurpitsasta syömättä; mieleni olisi tehnyt pyytää loppu satsi doggybagiin ja keitellä siitä huomenna kurpitsakeittoa... 

Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ravintola varustettuna ystävällisellä palvelulla. Ensi kertaa varten he antoivat meille käyntikorttinsa ja kehoittivat soittamaan etukäteen, jotta ankan valmistumista ei tarvitse odotella pöydässä yhtä pitkään kuin tällä kertaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti